SivukarttaPalaute
 

Kertu Laakin treeniviikko - also in English

Kertu 0 20.6.2017, 11:12
Tässäpä LP Viestin ensi kauden uuden pelaajan, hakkuri Kertu Laakin ensimmäinen blogi sopimuspelaajana. Pitkäksihän tuo Kertun teksti venähti, mutta mielenkiintoinen juttu kannattaa lukea loppuun saakka.

Kertu Laak wrote this in English, it's there at the end of Finnish text. Enjoy!
No niin, siinä se oli: ensimmäinen harjoitusviikkoni Salossa - ja se tuntui kovin innostavalta!

Sain viikon rentoutua kotona Portugalin maajoukkuepelien jälkeen. Me voitimme MM-karsinnoissa Suomen ja Ranskan, mutta voimat eivät riittäneet Saksan, Slovenian ja Portugalin kukistamiseen. Itselleni MM-karsinnat ei ollut paras mahdollinen turnaus, olen pystynyt pelaamaan paljon paremminkin. Kaiken kaikkiaan Virolle pelit olivat suuri menestys: pystyimme voittamaan kilpailijamme Suomen sekä kovan lentopallomaan Ranskan. Sain tuosta viiden peräkkäisen ottelun maratonturnauksesta paljon kokemusta sekä lisämotivaatiota parantaa peliäni ja olla tulevaisuudessa yhä enemmän maajoukkueen apuna.

Vapaan viikon jälkeen oli aika aloittaa yksi kovimmista jaksoista lentopalloilijan elämässä: valmistautuminen uuteen kauteen!

Viikon ensimmäisenä päivänä ilma oli kamala joten kävely sateessa keskustasta Salon lukiolle ei ollut mikään huikea kokemus. Lopulta kuitenkin harjoitus alkoi ja oli todella mukavaa tavata uudet pelikaverini! Jotkut heistä olivat toki jo tuttuja, mutta joukossa oli myös ihan uusia kasvoja.

Aamupäivän harjoituksessa keskityttiin lentopallon tekniikkaan erilaisin harjoittein, mutta jo silloin tunsin keuhkoissani ja sykkeessäni suomalaisen lentopalloharjoituksen intensiteetin...

Myös maanantai-ilta oli edelleen sateinen ja siksi harjoitus oli siirrettävä sisätiloihin Salohalliin. Olin todella yllättynyt saadessani joukon parhaan tuloksen kuntopallon heitossa - en ollenkaan odottanut sellaista!

Tiistaina oli vain yksi harjoitus, mutta se olikin intensiivisin harjoitus, jonka olen pitkään aikaan tehnyt. Aloitimme voimatreenillä. Yksi osa oli harjoitus, jossa meidän piti työntää 25 kilon painoista "kelkkaa" Salohallin juoksusuoralla. Tuntui kuin sitä olisi pitänyt työntää kilometrejä!

Jälkikäteen jalkani olivat aivan "kuolleet" - etenkin kun niillä piti vielä liikkua voimaharjoituksen jälkeen palloharjoituksessa. Toisaalta se tunne, kun sai kelkan viimeisen kerran työnnettyä maaliin oli todella loistava! Minusta tuntuu, että emme ole työntäneet kelkkaa viimeisen kerran - tuskin maltan odottaa uutta "tapaamista"!

Tiistai-iltan olimme Turussa katsomassa yleisurheilun Paavo Nurmi Games -kilpailuja. Kannustimme myös kahta omaa kilpailijaa Turun Nopein -kilpailussa, kun Essi (Alanko) ja Anna (Czakan) olivat mukana. Ja Essi voitti! Stadion oli täynnä yleisurheilun legendoja kuten Renauld Lavillenie seiväshypyssä ja Tero Pitkämäki sekä Julius Yego ja Thomas Röhler keihäänheitossa. Kaikkia heitä oli mukava seurata kilpailussa lähietäisyydeltä.

Keskiviikkona aamulla oli lajiharjoitus ja pystyimme tekemään tällä kertaa lämmittelyjuoksun ulkona, kun ilma oli muuttunut aurinkoiseksi! Keskityimme lajiharjoituksessa puolustukseen ja voin sanoa, että otteeni alkoivat jo hieman parantua.

Ja sitten koitti ilta, jota me kaikki olimme odottaneet: lähdimme Kiikalaan juoksemaan muutamia "hulluja" rinteitä ylös! Ensin kävelimme mäen ylös kerran ja sitten kaksi kertaa juosten vähän jyrkemmästä kohdasta. Oli todella raskasta juosta mäkeä ja päästyäni huipulle huohotin hullun lailla, mutta onneksi syke pian laski ja pystyin hengittämään normaalisti. Jalkani tosin eivät toipuneet ihan yhtä nopeasti ja oli vaikeuksia kävellä taas alas mäkeä.

Koko vaellus oli kuitenkin ihmeellinen kokemus: kauniit rinteet, hieno järvi ja iloiset joukkuekaverit.

Kaunis ilma jatkui vielä seuraavanakin päivänä ja meillä oli vain yksi lajiharjoitus aamulla - se sujui aika hyvin. Ilta oli vapaa ja minulla oli mahdollisuus tutustua Saloon hieman tarkemmin.

Perjantai käynnistyi kuntoharjoituksella Hanhivaaran liikuntakeskuksessa. Treeni oli kevyt, mutta Ville (Salmi, fysiikkavalmentaja) hioi tekniikkaani ja olin lopulta aika uupunut.

Se ei ollut kuitenkaan yhtään mitään verrattuna siihen mitä oli tulossa illalla. Pilvi (Kettunen) oli jo varoittanut minua perinteisistä Salon juhannusterveisistä, jotka koostuivat hitonmoisista puolustusharjoituksista. Aloitimme ensin helpommilla joukkueharjoitteilla, mutta sitten menimme itse asiaan. Ja se oli yhtä... helvettiä...

Homma tehtiin pareittain: ensin piti pelastaa Tomin heittämät pallot 15 sekunnin aikana, sitten toinen sai levätä toisen tehdessä saman homman. Ja tämä kaikki kolme kertaa. Viimeisessä osiossa mentiin näin: kovan lyönnin puolustaminen, jujun puolustaminen ja taakse heitetyn pitkän pallon pelastaminen ja sitten sama uudelleen toiselle kentän osalle. Tämä kaikki tehtiin 3+2 kertaa.

Tiesin jo ennakolta, että puolustus ei ole pelitaitojeni parasta osaa, mutta tämä treeni osoitti, että todella tarvitsen tässä lisäharjoitusta. Oikeesti. Mutta ei tämä mieltäni murskannut, sain lisämotivaatiota tehdä hommia puolustuspelaamisen kanssa niin, että voin paremmin auttaa joukkuettani jatkossa tältäkin osin.

"Juhannusterveiset" auttoivat kaiketi myös löytämään muutamia uusia (kipeitä) lihaksia parin päivän kuluttua niiden "kauniiden" mustelmien lisäksi, jotka muistuttavat minua ainakin muutaman viikon ajan!

Kaiken kaikkiaan mennyt viikko oli hienoa aikaa tutustua joukkueeseen ja tottua uuden joukkueeni harjoitustapoihin. Minusta alkoi jo tuntua, että alan sulautua uusien joukkuekavereitteni joukkoon ja olen iloinen, että seurassa harjoitusten taso on todella korkealla. "Löysin" itsestäni myös monia asioita, jotka tarvitsevat parannusta ja olen valmis tekemään kovasti töitä kehittyäkseni edelleen. Nyt meillä on kolmen viikon omatoimijaksoja tapaamme jälleen toisemme heinäkuun puolivälissä.

Luotan siihen, että tulevalla kaudella saamme menestystä niin joukkueena kuin itse henkilökohtaisellakin tasolla, fyysisesti ja henkisesti.

Olemme saaneet myös Mestarien liigan arvonnan tulokset ja me kohtaamme toisella kierroksella Bulgarian mestarin Maritza Plovdivin. En tunne kovinkaan tarkasti Bulgarian lentopalloliigan tasoa, mutta heidän maajoukkueensa ovat aina olleet todella vahvoja eikä maan mestaruusliiga tee varmaankaan poikkeusta. Vastustaja on haastava ja teemme kaikkemme, jotta pääsemme seuraavalle kierrokselle.

Olemme saaneet myös ensimmäisiä tietoja Mestaruusliigan ohjelmasta ja maltan tuskin odottaa saadakseni pukea LP Viestin peliasun päälleni ja antaakseni kaikkeni itsestäni kentälle.

Odotan jännittyneenä aikaa LP Viestissä!

Kertu

So this is it - my first training week in Salo and I felt so excited about it!

I had a week of relaxation at home after the national team games in Portugal. We won Finland and France in this World Championship qualification, but didn't have the strength to win a set against Germany, Slovenia or Portugal. I myself feel that it wasn't the best tournament for me, I have shown a lot better games, but all in all it was a pretty great success for Estonian national team to win our rival Finland and a big volleyball country France. I gained a lot of experience from this marathon-tournament of 5 consecutive gamedays and also gained lots of motivation to improve and become more helpful for the national team for the upcoming tournaments.

After a free week it was time to begin one of the hardest parts of a volleyball player's life - preseason! The weather was absolutely ugly on the first day of the week, so the rainy walk to Salon Lukio wasn't the greatest experience. Eventually the time came for the training to start. It was really great to see my new teammates - some of them I knew already, but there were some new faces as well. The morning training was more about the touches and technique, but I already felt the intensity of Finnish volleyball trainings in my lungs and pulse...
Monday evening was also so rainy that we had to move our "nopeus"-training inside, but it was great nevertheless. I was really surprised to throw the best result in one of the medicine ball throws - wasn't expecting that at all!

We had only one training on Tuesday, but it was the most intense training I had done in a long long time. We started with some strength training. I would point out this one exercise where we had to push the "sledge" with a 25kg weight on it, and it felt like we had to push it for kilometres! My legs wanted to kill me afterwards, not to mention that it was hard to move them in the ball training which we had after these leg-killing exercises. But otherwise, the feeling of accomplishment when I pushed it over the finish line for the last time was really great. I have a feeling that we are not done with Kelkka for the season - can't wait to meet again!

Plus, we spent the "lovely" weather of Tuesday's evening in Turku watching a big athletics competition called Paavo Nurmi Games. We had our own two competitors who we could cheer for - Essi and Anna participated in the Turku Nopeus race, and Essi won! The stadium was filled with legends such as Renaud Lavillenie in pole vault and Tero Pitkamäki, Julius Yego and Thomas Röhler in javelin throw. It was great to see them competing from such a small distance.

We had a ball training on Wednesday morning and we could do our first warm-up run outside, because the weather decided it was time to show some sunshine! We focused on defense this time and I could tell that my touches were getting better already. And then came the evening we had all been waiting for - we went to Kiikala to run some crazy high hills!

We walked up the hill once and then ran the same hill twice from a bit more harsh angles. It was really hard while we were running, and by the time I got to the top I was breathing like a mad person, but fortunately the pulse went down and I caught my breath pretty quickly. My legs didn't recover that well, I had trouble walking down the hill afterwards... But the whole hike was amazing with all the pretty hills, beautiful lake and joyful people of our team.

The beautiful weather continued the next day as well - and we only had a ball training in the morning, which went quite well. We got the evening off and I had the chance to discover Salo a little bit.

Friday started with a gym training in Hanhivaara. It was an easy training but we had to check my techniques with Ville, so I was pretty exhausted afterwards.

This was nothing, as it turned out in the evening. Pilvi had already warned me about Salo's juhannus-tradition, which consisted of some hell-like defense drills.

We started with some easier group exercises and then went on to the real deal. And it was HELL. The drills were all in pairs. First, we had to get to every ball thrown by Tomi for 15 seconds, then we got to rest while our partner did the same and then we repeated it all over again for 3 rounds. The last drill went like this: hard spike, tip and a long ball, and then the same from the other side of the court. We did the last one for 3+2 rounds. I knew before that my defense isn't the highest rated among my playing skills, but these drills showed that I really need to work on it. Seriously. But it didn't make me feel devostated, it just motivated me to work on my defense so I could fit better in the defense-minded club and also to improve myself, because defense is something I need to work the most on. Also, the juhannus-tradition will probably make me discover some new muscles in my body after a few days, in addition to the "beautiful" war-scars that will remind me of this great training for at least a few weeks!

All in all, it was a great week for me to get aqcuinted with the team and get used to the training habits of my future club. I feel like I really started bonding with my new team-mates and I am glad that the level of practises in this club are really high. I also discovered many things about myself that need improvement and I am willing to work hard to make myself better.

We will have 3 weeks for our own trainings now and we meet again in the middle of July. I think the upcoming season will be a great success in team results as well as my personal development, physically and mentally. We also got the results of the CEV Champions League draw, and this means we will meet Bulgarian champions Maritza Plovdiv in the 2nd round of the tournament. I don't know much about the level of Bulgarian volleyball league, but their national teams have always been really strong and I think their home league is no different. This opponent is surely a challenging match for us and we are going to do all our best to proceed to the next round. We also got some information about the first domestic league games, and I can't wait to put on a LP Viesti gameshirt and leave every bit of me onto the court.

It's going to be an exciting time in LP Viesti, I'm sure of that!

Kertu

Bloggaajan kaikki kirjoitukset

Kertu Laakin treeniviikko - also in English
20.06.2017 11:12 0 Kertu
Tässäpä LP Viestin ensi kauden uuden pelaajan, hakkuri Kertu Laakin ensimmäinen blogi sopimuspelaajana. Pitkäksihän tuo Kertun teksti venähti, mutta mielenkiintoinen juttu kannattaa lukea loppuun saakka. Kertu Laak wrote this in English, it's there at the end of Finnish text. Enjoy!
 
Helenankatu 17 - 24240 - SALO - 045 110 2253 - toimisto(a)lpviesti.fi - © LP Viesti